Puhe paavi Leo XIV:lle yksityisaudienssissa 19. tammikuuta 2026

Meidät on tuonut tänne tänään ekumeeninen perinne, joka sai alkunsa vuonna 1985, kun Roomassa vietettiin ensimmäistä kertaa ekumeenista Pyhän Henrikin messua. Tänä päivänä, Pyhän Henrikin istuimen 55. piispana, minulla on erityinen ilo seistä täällä yhdessä suomalaisen katolisen piispan Raimo Goyarrolan ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elian kanssa. Edustaessamme kolmea kristillistä traditiotamme, tuomme Teille, Pyhä Isä, Suomen kristittyjen tervehdykset. Se, että seisomme tässä yhdessä ja esitämme yhteiset tervehdyksemme, on näkyvä merkki suomalaisesta ekumeniasta.

Tämänvuotinen vierailumme täyttää meidät erityisellä ilolla. Turun arkkihiippakunta viettää 750-vuotisjuhlavuottaan.

Historiallisten tutkimusten mukaan kristilliset vaikutteet alkoivat saapua Suomeen jo 500-luvulla lännen suunnasta. 1100-luvulla Vatikaani järjesti skandinaavisen kristillisyyden kolmeen kirkkoprovinssiin. Suomalaiset kristityt kuuluivat Uppsalan kirkkoprovinssiin lukuun ottamatta Itä-Suomen ortodoksisia alueita. 1200-luvun puolivälissä paavit muistuttivat toistuvasti Uppsalan arkkipiispaa, että Suomen hiippakuntaan oli perustettava tuomiokapituli hallinnoimaan kirkon omaisuutta ja valvomaan piispojen vaaliprosessia. Edeltäjämme näyttävät olleen hitaita tarttumaan toimeen! Vaikka täsmällinen perustamisvuosi ei ole tiedossamme, arvioidaan Turun tuomiokapitulin aloittaneen toimintansa noin vuonna 1276 – ja tästä syystä juhlimme tänä vuonna sen 750-vuotista taivalta.

Vaikka tuomiokapitulin perustaminen Turkuun liittyi ennen kaikkea (läntisen) kristillisyyden järjestämiseen Suomessa, sillä oli myös toinen merkitys. Se käynnisti Suomen kehittymisen hallinnolliseksi ja kulttuuriseksi alueeksi Ruotsin valtakunnan yhteydessä. Tästä syystä juhlavuotta kutsutaan Suomessa Sydämen sivistystä -juhlavuodeksi: se merkitsi suomalaisen julkishallinnon syntyä ja oli merkittävä virstanpylväs suomalaisen sivistyksen kehityksessä.

Tämän kehityksen alullepanija oli Teidän edeltäjänne, Pyhä Isä. Siksi Suomen tasavallan presidentti, Alexander Stubb, halusi lähettää Teille tervehdyksensä.

Suomi näyttää tänään hyvin erilaiselta kuin 750 vuotta sitten, mutta yksi asia on pysynyt samana: ihmiset ovat aina etsineet merkitystä, yhteyttä ja toivoa. Nykyisenä aikanamme Teidän viestinne, Pyhä Isä, lain kunnioittamisen merkityksestä ja ihmisarvon kunnioittamisesta otetaan lämpimästi vastaan.

Tässä hauraassa maailmassa on paljon tehtävää. Maailma janoaa rauhaa ja levollisuutta. Suomen kirkkojen johtajina olemme sitoutuneet edistämään ekumeniaa monin tavoin. Meillä on edessämme opillisia dialogeja niin katolisten kuin ortodoksistenkin kanssa sekä valmisteluja Augsburgin tunnustuksen juhlavuoden yhteiseen viettoon. Haluamme kuitenkin edistää myös ymmärrystä ja rauhaa muiden uskontojen kanssa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa laajemmin.

Kolmen kristillisen perinteen edustajina olemme kiitollisia siitä, että Te, Pyhä Isä, olette inspiroineet meitä sanoillanne ja teoillanne. Haluamme vakuuttaa Teille rukouksistamme, että Kaikkivaltias Jumala lahjoittaisi Teille voimaa, rohkeutta, viisautta ja rakkautta mittaamattoman arvokkaassa tehtävässänne: kirkon ykseyden rakentamisessa ja rauhan edistämisessä kaikkialla maailmassa.