Piispanviran liturginen asu ja viran tunnukset kertovat jatkuvuudesta ja kirkon ajattoman sanoman säilymisestä.

Arkkipiispa sai Suomen piispoista ensimmäisenä piispankaavun ja hiipan ohella käyttöönsä myös sauvan. Tämä tapahtui vuonna 1931. Ensimmäisenä sauvaa käytti arkkipiispa Lauri Ingman. Paimenen sauva kertoo piispan olevan hiippakuntansa kaitsija. Se viittaa Jeesukseen, joka Raamatussa vertaa itseään hyvään paimeneen.

Arkkipiispan sauvan on valmistanut kultaseppä K.S. Sahlstedt. Mallina käytettiin piispa Henrikin sarkofagin kannen kaiverrusta piispansauvasta. Sauvan varsi on päällystetty tummanpunaisella sametilla ja kullatulla hopeaketjulla. Jalometallikahvaan on upotettu 16 punaruskeaa karneolia.

Piispanvihkimyksen yhteydessä piispalle annetaan viran merkiksi myös risti. Nykymallin mukaisen suuren latinalaisen ristin kultaketjussa toi Ruotsiin ja Suomeen kuningas Kustaa IV Adolf vuonna 1805. Arkkipiispa J. A. Lindblomille  kuningas luovutti sädekehällä varustetun ristin, erotukseksi muiden piispojen risteistä. Nykyisen arkkipiispanristin on valmistanut turkulainen kultaseppä W. Pettersson vuonna 1896.

Arkkipiispan viran vaakunan muodostaa Turun arkkihiippakunnan vaakuna, jossa kultaisessa kentässä on punainen koverapäinen Yrjön risti, arkkipiispan hiippa sekä piispansauvat, joista ristipäinen on arkkipiispan viran ja toinen Turun piispan viran symboli. Liljat ovat Turun kaupungin tunnuksia. Vaakunan kuva-aihe on peräisin Turun tuomiokirkon keskiaikaisesta vaakunasta. Vaakuna esiintyy mm. messukirja Missale Aboensen (1488) alkusivuilla ja Kalannin kirkon kuoripenkkien päädyssä (1470-luku). Vaakunan on suunnitellut taiteilija Tapio Vallioja vuonna 1985.

Aiheesta enemmän teoksessa Suomen hiippakuntien piispankaavut, hiipat ja sauvat. Ornatus Episcoporum. Suomen piispojen liturginen asu (Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2000).