Saarna Tuomasmessussa 18.12.2022 Radio Dein 25-vuotisjuhlamessussa

Nuoruudessani minulla oli yksi erityisen mieluinen harrastus, ulkomaisten radiolähetysten kuuntelu. Istuin iltamyöhälle ja toisinaan öisinkin radiolaitteen vieressä yrittäen saada selville, mistä kaukaisesta maasta juuri asemanvalitsimeen osunut radio-ohjelma lähetettiin. DX-kuunteluna tunnettuun harrastukseeni kuului, että lähetin radioasemalle erityisen kuunteluraportin, jossa kerroin kuuluvuudesta ja kenties myös ajatuksia kuuntelemistani ohjelmista.

Radioasemat olivat hyvin erilaisia, mikä oli erityisen kiinnostavaa aikana, jolloin omassa maassamme yksityisten radio-asemien syntymistä vielä odoteltiin. Monet radiolähetykset tulivat maista, joissa oli vallalla voimakas poliittinen ideologia. Jotkut asemat olivat taas selkeän kaupallisia ilmeikkäine mainoksineen. Radiolähetysten monimuotoisessa virrassa korvaan erottuivat myös kristilliset radioasemat. Esimerkiksi Ecuadorissa sijainnut Andien ääni- niminen radioasema lähetti viidentoista minuutin mittaisen suomenkielisen ohjelman joka lauantai. Muistan todenneeni itselleni, miten luontevasti radiotekniikka soveltuu kristillisen sanoman esillä pitämiseen. Kun sitten vielä noihin aikoihin oma hengellinen elämäni syveni, huomasin iloitsevani siitä, että puhe Jumalasta oli radioaalloilla luontevaa ja toi uskonasiat lähelle.

Noista ajoista kului kymmenkunta vuotta siihen, että radiotoiminta Suomessa vapautui ja uusia yksityisiä radioasemia perustettiin eri puolille maata. Siitä kului vielä toiset kymmenkunta vuotta siihen, kun Kirsi Rostamo perusti Radio Dein, jonka 25-vuotista taivalta radioaalloilla tänä vuonna juhlitaan. Itsekin seurasin tiiviisti Radio Dein vaiheita Pohjanmaan aluetoimituksen ekumeenisessa ohjelmatyöryhmässä. Radio Dei on löytänyt ja vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa mediakentässä. Radio Deitä kuunnellessa havaitsen saman, kuin nuoruudessani DX-kuuntelun parissa: puhe Jumalasta on radioaalloilla luontevaa ja se tuo uskonasiat lähelle. Tänään onnittelemme Radio Deitä, kiitämme siitä Jumalaa ja rukoilemme, että se voisi tulevaisuudessakin palvella kuulijoiden Jumala-suhteen rakentumista.

Nämä kaksi sanaa, Radio Dei, ovat latinaa ja ne voisi suomentaa sanoilla Jumalan säteily. Säteilyä ei voi nähdä mutta sen vaikutukset voi havaita. Jumalaa ei voi nähdä, mutta hänen läsnäolostaan voi vakuuttua. Neljännen adventtisunnuntain evankeliumissa kerrotaan siitä, miten Jumala on läsnä sielläkin, missä koetaan hämmennystä, pettymystä ja kiukkua, ja missä odottamattomat tapahtumat sekoittavat tulevaisuudensuunnitelmat. Evankelista Matteus kuvaa lopulta varsin kauniisti Joosefin järkyttyneitä tuntemuksia sen jälkeen, kun hän oli saanut selville Marian raskauden. Jumalan rohkaisu kuitenkin rauhoitti Joosefin myllertävän mielen: ”Joosef, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.”

Jumala oli lähellä. Yllättävätkin käänteet olivat Jumalan käsissä. Hänen rakkautensa ja huolenpitonsa säteilivät suurimpaankin hämmennyksen hetkeen. Evankelista Matteus asettaa Joosefin kokemuksen ja Marian raskauden laajempiin yhteyksiin, kun hän näkee tässä kaikessa Jumalan suunnitelman, jonka jo profeetta Jesaja oli satoja vuosia aiemmin nähnyt. ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.”
Immanuel – Jumala on meidän kanssamme. Tästä on kysymys kristillisessä uskossa. Jumala ei ole kaukana meistä. Hän ei ole jättäytynyt taivaalliseen yksinäisyyteensä. Hän ei ole kelloseppä-Jumala, joka kyllä loi tämän maailmankaikkeuden mutta jätti sen sitten pelkkien luonnonlakien ylläpitämäksi. Hän ei ole korkein voima, joka elää omaa elämäänsä ikuisuudessa vailla kiinnostusta tätä meidän ajallista elämäämme kohtaan. Jumala, josta nyt puhutaan ja jonka säteily ulottuu halki maailmankaikkeuden, on Jumala, joka on meidän kanssamme. Hän on kiinnostunut meistä. Voi sanoa niinkin paljon, että hän rakastaa meitä ja että juuri siksi hän haluaa olla kanssamme.

Mistä tämän voi tietää? Mihin perustuu luottamus, että Jumala on meidän kanssamme? Joulun sanoma sen paljastaa: Jeesus on Jumala, joka on meidän kanssamme. Hänessä Jumala on tullut ihmistä lähelle. Hän ei ole vain Jumalan säteily, radio Dei. Hän on itse Jumala, joka ”meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi…”, kuten niin sanotussa nikealaisessa uskontunnustuksessa lausutaan. Jeesuksessa Jumala itse on sitoutunut ihmisen elämään. Jumala tietää kokemuksesta, mitä on olla luotu olento, mitä on olla ihminen ja mitä ovat ihmiset ilot ja surut – olihan hän vieraana niin Kaanan häissä kuin kuolemaantuomittuna hylkiönä Golgatalla.

Jumala on kanssamme silloinkin, kun syystä tai toisesta me emme koe olevamme tai emme edes halua olla Jumalan kanssa. Jumala on meidän kansamme raadollisuudessamme, omapäisyydessämme, lankeemuksissamme ja jopa jumalanvastaisuudessamme. Hän ei kavahda meidän syntisyyttämme, vaan hän haluaa olla kanssamme, koska hän tahtoo pelastaa meidät. Jumala tulee Jeesuksessa sinne, missä häntä ei kenties ollenkaan haluta ottaa vastaan. Hänen saapumistaan ja lähelle tulemistaan ei mikään eikä kukaan voi estää.

Tänä vuonna jouluun valmistautumista varjostavat sodan synkeys ja yhä kipeämmäksi käyvä huoli maapallomme tulevaisuudesta. Silti tänäkin vuonna joulun juhla on edessämme. Jeesuksen syntyminen maailman Pelastajaksi onkin nyt erityisen tärkeä uutinen, sillä se tuo valonpilkahduksen siihen pimeyteen, jonka ihmiskunta on saanut aikaan. Jumala on kanssamme. Hän on sinun kanssasi siinä elämäntilanteessa, jossa juuri nyt matkaasi taivallat. Jumalan läsnäolo Jeesuksessa ympäröi sinut joka puolelta.

Jumala on kanssamme. Siinä on viesti, jota Radio Dei on pitänyt esillä jo neljännesvuosisadan ajan. Tilaus ja tarve tälle viestille ei katoa, sillä ihmisen syvimpiä kaipauksia on saada vakuuttua siitä, että Jumala on kanssamme. Tästä syystä jouluun valmistaudutaan ja sitä vietetään. Sillä Jeesuksessa Jumala on tullut lähellemme olemaan meidän kanssamme.