Maalaus seimiasetelmasta
Pääkirjoitus Turun Sanomissa 24.12.2020

Kuluneen vuoden outoihin vaiheisiin kuuluu uutiskuva, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump poseeraa kirkon edessä mahtipontisesti Raamattu kädessään. Todellisuus kuvan takana ei ole niin hurskas kuin voisi luulla. Presidentti halusi vedota uskonnollisiin kannattajiinsa esiintymällä kristillisten arvojen vankkumattomana puolustajana. Eleen toteuttaminen vaati häikäilemättömyyttä. Jotta presidentti pääsi kirkon luo, poliisit häätivät rauhanomaisen väkijoukon kyynelkaasulla.

Miten toisenlainen onkaan kristillisen perinteen kuva jouluyön tapahtumista betlehemiläisessä eläinsuojassa. Keskipisteenä on vastasyntynyt Jeesus, avuton vauva, joka syntyi myllertävään maailmanaikaan hauraissa oloissa. Maria ja Joosef katsovat seimessä makaavaa lasta, jolle läheiseltä kedolta tulleet paimenet osoittavat polvistuneina kunnioitustaan. Itämaan tietäjät ojentavat pienokaiselle lahjoja härkien, lampaiden ja aasin seuratessa taustalta. Kaiken yllä loistaa ihmeellinen tähti, joka johdatti kaukaiset vieraat perille.

Perinteinen seimiasetelma kertoo kristillisestä uskosta ja sen Jumalasta aivan toista kuin suurvaltajohtajan teatraalinen valokuva. Jouluyönä Jumala syntyi heikoksi ja haavoittuvaksi ihmiseksi. Hänen ensimmäinen suojansa ei ollut edes ihmisasumus. Osoittaakseen rakkautensa Jumala otti käsittämättömän riskin joutua kaltoin kohdelluksi ihmisten valtataisteluiden pelinappulaksi.

Riski toteutui, jo Jeesuksen aikana ja sen jälkeen aina meidän päiviimme asti. Ihminen haluaa käyttää Jumalaa omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen. Monen mielestä Jumalaa ei muuhun tarvitakaan. Ihmisen vallanhalun palvelukseen valjastettu Jumala on kuitenkin pelottava ja arvaamaton.

Se Jumala, joka syntyi jouluna betlehemiläiseen eläinsuojaan, on toisenlainen. Osoittaakseen rakkautensa hän astui syvälle inhimilliseen todellisuuteen. Hän sitoutui ihmisten iloon ja suruun, elämän riemuun ja ahdistukseen. Rakkaus ajoi hänet kärsivien ja halveksittujen luo. Epäonnistuneille, vääriä valintojaan tuskailleille ja elämän ankaruuden haavoittamille hän lahjoitti toivon ja armon. Heikkona ja mielivallan kourissakin hänestä huokui jumalallinen suuruus, joka ilmeni välittämisenä ja myötätuntona.

Välittämiselle ja myötätunnolle on tarvetta aina, myös tänä jouluna, jota vietämme poikkeuksellisissa oloissa. Karanteenit ja turvavälit eivät tee tyhjäksi Jumalan läsnäoloa pandemiankaan keskellä. Jouluyön ihme betlehemiläisessä eläinsuojassa muistuttaa, että se, mikä näyttää heikolta, onkin voimakasta, ja se, mikä tuntuu heiveröiseltä, onkin ennennäkemätöntä vahvuutta. Tämä joulun sanoma on tarkoitettu meille kaikille, maan hiljaisista kansojen johtajiin.

”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luukas 2:14)

Hyvää ja siunattua joulujuhlaa!