Uskonnollisilla johtajilla ja uskonyhteisöillä on keskeinen tehtävä toimia julmuuksia vastaan ja edistää kestävää rauhaa Lähi-idässä. Kärsiviä on puolustettava ja julmuudet tuomittava. Polku kohti pysyvää rauhaa voidaan luoda yhdistämällä ruohonjuuritason ponnistelut kansainvälisen yhteisön neuvotteluihin.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Turun Sanomissa 14.1.2025.

Mikko Lohikoski kirjoitti Turun Sanomissa 9.1.2025 mielipidekirjoituksen, jossa hän oli huolestunut kirkon äänen kuulumisesta palestiinalaisten hädän edessä. Huoli Lähi-idän tilanteesta on yhteinen.

Yli vuoden ajan olemme todistaneet vakavan humanitaarisen kriisin traagista kärjistymistä, joka vaikuttaa lukemattomiin ihmisiin Lähi-idässä.

Lokakuun 7. päivänä 2023 Hamas-johtoiset ryhmät surmasivat yli tuhat israelilaista hyökkäyksessä ja ottivat yli 250 ihmistä panttivangeiksi. Vastauksena Israel aloitti sotilasoperaation, joka on aiheuttanut merkittäviä tappioita, ja eräiden arvioiden mukaan lähes 42 000 ihmistä on menettänyt henkensä Gazassa.

Molemmat yhteisöt kärsivät syvästi, ja humanitaarinen kriisi Gazassa pahenee, nälänhädän ja sairauksien viedessä lisää ihmishenkiä. Länsirannalla laittomat siirtokunnat laajenevat, ja siirtokuntaväkivalta on kasvanut dramaattisesti 7. lokakuuta jälkeen.

Tilanne tekee elämästä mahdotonta palestiinalaisyhteisöille ja pakottaa heitä lähtemään kodeistaan. Marraskuussa 2023 ja lokakuussa 2024 olemme vedonneet Kirkon ulkomaanavun kanssa tulitauon aikaansaamiseksi ja humanitaarisen avun pääsemiseksi kriisialueelle.

Tammikuussa 2024 Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) totesi, että on todennäköisiä perusteita uskoa Israelin rikkovan kansanmurhasopimusta Gazassa. Samaan aikaan tilanne Lähi-idässä kiristyy nopeasti, ja jatkuvat kansainvälisen oikeuden loukkaukset Libanonissa luovat asteittain laajempaa alueellista sotaa.

Näillä jännitteillä on syvät juuret yli vuosisadan takaisessa konfliktissa. On kiireellinen tarve oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle, joka ottaa huomioon tilanteen monimutkaisuuden ja varmistaa kaikkien osapuolten tarpeiden ja oikeuksien kunnioittamisen.

Kirkkojen johtajat eri puolilla Eurooppaa ovat aivan näinä viikkoina järjestäytyneet laajaan rintamaan tulitauon, kestävän rauhan ja humanitaarisen avun puolesta.

Olen itse mukana uskontojohtajien vetoomuksessa (Pax Christi International: Embracing Our Faith: A Call to Speak Out on the Holy Land), jossa kansainvälistä yhteisöä vaaditaan järeämpiin toimiin Lähi-idän kriisin ratkaisemiseksi ja hädän lievittämiseksi.

Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää saada aikaan seuraavia asioita.

Välitön tulitauko ja humanitaarinen pääsy on välttämätöntä, jotta jatkuva väkivalta loppuisi. Se vaatii syyttömien israelilaisten, palestiinalaisten ja libanonilaisten siviilien henkiä.

Tulitauko on olennaisen tärkeä humanitaarisen avun esteettömän pääsyn mahdollistamiseksi Gazaan, jossa tilanne on äärimmäisen kriittinen. Kaikki panttivangit ja laittomasti pidätetyt tulee välittömästi vapauttaa kansainvälisen oikeuden suojeluksessa.

Akuutin kriisin lisäksi on puututtava jatkuvan kärsimyksen taustalla oleviin syihin. Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on lopetettava. Liikkumista ja välttämättömiin palveluihin pääsyä rajoittavat esteet on poistettava, jotta ihmiset voivat täyttää perustarpeensa ja jälleenrakentaa elämänsä.

Jatkuva väkivalta, mukaan lukien maan anastaminen ja kasvava pelko, on lopetettava, ja näihin on vastattava puolueettomilla tutkimuksilla ja toimilla, jotka takaavat siviilien turvallisuuden. Ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, ja niiden on oltava kaiken poliittisen ratkaisun keskiössä.

Eri maiden poliittisten päättäjien pitää toimia päättäväisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumiseksi. Diplomaattisten toimien on keskityttävä konfliktin lieventämiseen, kärsivien yhteisöjen tukemiseen ja sen varmistamiseen, että kaikki osapuolet noudattavat sodan sääntöjä.

Oikeudelliset mekanismit, kuten Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) ja Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC), ovat keskeisessä asemassa rikoksentekijöiden vastuuseen saattamisessa ja tulevien julmuuksien estämisessä.

Keskustelujen uudelleen käynnistäminen pysyvän rauhansopimuksen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää. Vain jatkuvilla neuvotteluilla sekä oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen sitoutumalla voidaan puuttua jatkuvan väkivallan juurisyihin ja rakentaa tulevaisuutta, jossa kaikkien oikeuksia kunnioitetaan.

Jotta rauhanprosessi olisi merkityksellinen ja osallistava, kansalaisjärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen on oltava keskeisessä asemassa.

Edellä kuvatut toimet puuttuvat sekä tämän jatkuvan konfliktin juurisyihin että välittömään hätään. Uskonnollisina johtajina ja uskonyhteisöjen edustajina uskomme toivon ja toiminnan voimaan.

Kirkko ei tilanteen edessä ole suinkaan ollut hiljaa, vaikka puheenvuorot ja kannanotot eivät aina kantaudu riittävällä voimalla ihmisten tietoisuuteen. Kirkon ja piispojen kannanottoja voi lukea kirkon verkkosivuilta. On tehtävä edelleen työtä, että rauhaa vaativa ääni kuuluisi lujemmin.

Fransiskus Assisilaisen rukous on polttavan ajankohtainen: ”Herra, tee minusta rauhasi välikappale”.