Arkkipiispanistuimen historia

missale

Kristinusko saapui Suomeen vähitellen ensimmäisen vuosituhannen taitteessa lännestä ja idästä. Suomi tuli liitetyksi läntiseen kristikuntaan, kun piispa Henrik saapui noin 1155 järjestämään täällä jo virinnyttä kirkollista elämää. Marttyyrikuoleman kärsinyt piispa Henrik haudattiin Nousiaisiin, Suomen lähetyshiippakunnan ensimmäiseen keskukseen.

Paavin kirje vuodelta 1259 puhuu ensimmäistä kertaa Turun piispasta (episcopus Aboensis). Aikaisempia piispoja kutsuttiin Suomen piispoiksi.

Suomen lähetyshiippakunta ja sittemmin Turun ja Viipurin (vuodesta 1723 Porvoon) hiippakunnat kuuluivat vuonna 1164 perustetun Upsalan arkkipiispanistuimen yhteyteen Ruotsin vallan päättymiseen 1809 asti.

Ruotsissa piispan virka säilyi uskonpuhdistuksen jälkeen (Laurentius Petrin kirkkojärjestys 1571). Upsalan piispa säilytti arkkipiispan nimen. Arkkipiispa oli ensimmäinen piispojen joukossa, primus inter pares. Hän johti puhetta valtiopäivien pappissäädyssä ja kirkkoa edustavissa kokouksissa.

Aleksanteri I vahvisti Porvoon valtiopäivillä 1809 luterilaisen opin ja takasi kirkon piispallisen järjestyksen. Uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlassa 1817 Turun piispa korotettiin arkkipiispan arvoon, Turun ja Suomen arkkipiispaksi.

Luterilaisista kirkoista arkkipiispan virka on Ruotsin ja Suomen lisäksi Viron ja Latvian luterilaisissa kirkoissa sekä Venäjällä toimivassa saksalaisperäisessä luterilaisessa kirkossa.

Vuonna 1488 painetun messukirjan, Missale Aboensen, kuvassa esiintyvät piispa Henrik (keskellä) jaloissaan murhamies Lalli, Turun tuolloinen piispa Konrad Bitz (oikealla) ja tuomiorovasti Maunu Särkilahti. Konrad Bitz pitää käsissään Turun tuomiokirkon vaakunaa.

  1. Henrik n.1155
  2. Rodolfus
  3. Folquinus
  4. Tuomas n. 1225-1245
  5. Bero 1248-1258
  6. Ragvald 1258-1266
  7. Catillus 1266-1286
  8. Johannes 1286-1290
  9. Maunu 1291-1308
  10. Ragvald 1309-1321
  11. Pentti 1321-1338
  12. Hemming 1338-1366
  13. Henrik Hartmaninpoika 1366-1367
  14. Johannes Pietarinpoika 1367-1370
  15. Johannes Westfal 1370-1385
  16. Bero Balk 1385-1412
  17. Maunu Olavinpoika Tavast 1412-1450
  18. Olavi Maununpoika 1450-1460
  19. Konrad Bitz 1460-1489
  20. Maunu Niilonpoika Särkilahti 1489-1500
  21. Lauri Suurpää 1500-1506
  22. Johannes Olavinpoika 1506-1510
  23. Arvid Kurki 1510-1522
  24. Ericus Svenonis, electus 1523 -1527
  25. Martti Skytte 1528-1550
  26. Mikael Agricola 1554-1557
  27. Pietari Follingius 1558-1563
  28. Paavali Juusten 1563-1575
  29. Ericus Erici Sorolainen 1583-1625
  30. Isaacus Rothovius 1627-1652
  31. Aeschillus Petraeus 1652-1657
  32. Johannes Terserus 1658-1664
  33. Johannes Gezelius vanhempi 1664-1690
  34. Johannes Gezelius nuorempi 1690-1718
  35. Herman Witte 1721-1728
  36. Lars Tammelin 1728-1733
  37. Jonas Fahlenius 1734-1748
  38. Johan Browallius 1748-1755
  39. Karl Fredrik Mennander 1757-1775
  40. Jakob Haartman 1776-1788
  41. Jakob Gadolin 1788-1802
  42. Jakob Tengström 1803-1832
  43. Erik Gabriel Melartin 1833-1847
  44. Edvard Bergenheim 1850-1884
  45. Torsten Thure Renvall 1884-1898
  46. Gustaf Johansson 1899-1930
  47. Lauri Ingman 1930-1934
  48. Erkki Kaila 1935-1944
  49. Aleksi Lehtonen 1945-1951
  50. Ilmari Salomies 1951-1964
  51. Martti Simojoki 1964-1978
  52. Mikko Juva 1978-1982
  53. John Vikström 1982-1998
  54. Jukka Paarma 1998- 2010
  55. Kari Mäkinen 2010-

Arkkipiispa Kari Mäkinen on 55. Turun piispa ja neljästoista Turun arkkihiippakunnan ja Suomen arkkipiispa.

PIH01493

Kuva: Markku Pihlaja